Ilmassa on urheilujuhlan tuntua, sekä hääparien onnea. Ehkä muidenkin, niin ne ainakin väittää. Siis tämän olevan onnen päivä.

Jälleen tänään oli järjestetty Kiinan toimintaa ja kommunistista hallintoa vastustavia mielenosoituksia, Olympialaisten avajaispäivänä. Yllätysyllätys. Eikö tämän päivän nyt olisi voinut pyhittää urheiluspektaakkelin avajaisille ja onnellisille vastanaineille?

Tämä ei toki tarkoita, ettenkö olisi Kiinan toimintaa vastaan, mutta kuten olympialaisten avajaisissa selostaneiden, pitäisi omasta mielestänikin urheilu ja politiikka jättää sotkematta toisiinsa. Vaikka toki kisat ovat antaneet Kiinalle oivan mahdollisuuden puffata imagoaan ja näin politikoida.

Mitenköhän mahtaa käydä kisojen päätyttyä, sulkeutuuko Kiina jälleen? Viedäänkö lehdistöltä se vähäkin vapaus, joka kisojen ansiosta on saatu revittyä ja saako kansalaiset ikinä poliittisia vapauksia? Mitenköhän käy Pekingistä kisojen alla pois ajettujen ihmisten, saavatko he palata?

Mielenkiintoinen tapaus oli myös tämä ihmisten vahva usko päivämäärän onnea tuovaan vaikutukseen. Itselleni tämä on ollut päivä on ollut yksi muiden joukossa. Eilinen oli jopa ehkä parempi päivä. Tosin ehkä vaikutusta ei voi vielä määritellä.

Tulevaisuus näyttää.